Information in: Español - Français - Deutsch - Português - Russian - Japanese - Svenska - Italiano - Suomi

Jakarta -julistus

Kansallisten vientiluotto- ja investointitakuulaitosten uudistamisen puolesta

Yli 50 indonesialaisten ja kansainvalisten kansalaisjarjestojen ja sosiaalisten liikkeiden edustajaa kokoontui Jakartaan ja Etela-Sumatralle 1.-7. toukokuuta vuonna 2000 strategiakokoukseen koskien virallisia vientiluotto- ja investointitakuulaitoksia (engl. Export Credit Agencies eli ECA). He hyvaksyivat seuraavan julistuksen, jota 347 jarjestoa 45 maasta tukivat allekirjoituksin.

Johdanto

Kansalaisjarjestot ympari maailman vetoavat hallituksiin ja kansainvalisiin instituutioihin, jotta nama kiinnittaisivan huomiota vientiluottolaitosten kasvaviin tuhoisiin ymparistollisiin, sosiaalisiin, ihmisoikeudellisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin. Olemme omin silmin nahneet kasittamattoman inhimillisen karsimyksen ja ymparistotuhon, joita vientiluottolaitokset ovat aiheuttaneet Indonesiassa, joka on vain yksi esimerkkimaa monista. Vientiluottolaitokset ovat tukeneet monia hankkeita, mm. kaivosteollisuudessa, sellu- ja paperiteollisuudessa seka oljyn- ja voimantuotannossa, joilla on ollut tuhoisia sosiaalisia ja ymparistovaikutuksia. Vientiluottolaitokset ovat tukeneen asevientia, joilla aseilla on diktaattori Suharton aikana tehty ihmisoikeusloukkauksia. Vuonna 1996 vientiluotot kattoivat Indonesiassa 28 miljardia dollaria, joka vastaa 24 prosentista Indonesian ulkomaanvelasta. Indonesian vientiluottovelka asettaa kohtuuttoman taakan Indonesian kansan harteille vaikeuttaen heidan tulevaa kehitystaan. Kuten 22. syykuuta 1999 ilmestynyt Financial Times -lehden artikkeli osoitti, piittaamatomat teollisuusmaiden vientiluottolaitokset ovat suurelta osin vastuussa "Ita-Timorin vakivaltaisuuksista ja Indonesian taloudellisista vaikeuksista".

Kansalliset vientiluotto- ja investointitakuulaitokset ovat nykyaan suurin julkisen kansainvalisen rahoituksen lahde kattaen vuonna 1998 yli kahdeksan prosenttia maailman viennista. Vuonna 1998 vientiluottolaitokset tukivat 391 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla yksityisen sektorin liiketoimia ja investointeja, joista 60 miljardia dollaria oli keski- tai pitkanajan takuita ja lainoja, joilla tuettiin enimmakseen suuria hankkeita kehitysmaissa. Se on enemman kuin kaikki kahdenkeskinen tai monenkeskinen kehitysyhteystyo yhteensa, joka on ollut keskimaarin noin 50 miljardia dollaria vuosittain viimeisen vuosikymmenen aikana. Vientiluottolaitokset vastaavat 24 prosentista kaikesta kehitysmaiden velast, ja 56 prosentista velasta julkisille laitoksille.

Huhtikuussa 1998 163 jarjestoa 46 maasta lahettivat suurimpien OECD:n (teollisuusmaiden yhteistyojarjesto) teollisuusmaiden valtionvarain- ja ulkoministereille vetoomuksen nimelta "Call of National and International Non-Governmental Organisations for the Reform of Export Credit and Investemen Insurance Agencies" (Kansallisten ja kansainvalisten kansalaisjarjestojen vetoomus vientiluotto- ja investointitakuulaitosten uudistamiseksi). Jarjestot vetosivat vientiluottolaitosten paatoksenteon lapinakyvyyden, ymparistoarviointien ja vientiluottolaitosten taloudellisten sitoumusten tutkimuksen puolesta, seka paikallisten ihimisten kuulemisen ja sosiaalisen kestavyyden (tasa-arvo- ja ihmisoikeuskysymykset) huomioonottamisen tassa tutkimuksessa, seka OECD:n ja /tai G 8 -ryhman sopiman kansainvalisen sopimuksen puolesta, jossa sovittaisiin yhteisista ymparisto- ja sosiaalisista standardeista vientiluottolaitoksille.

Viimeisen kahden vuoden aikana suurimmat teollisuusmaat ovat tehneet vain vahaisia sitoumuksia tyossaan yhteisten ymparistolahestymistapojen ja ohjeistojen luomiseksi OECD:ssa. Lapinakyvyyden ja tarkoituksenmukaisen julkisen konsultaation puutte OECD:n vientiluottojen ja -takuiden tyoryhmassa, erityisesti minkaanlaisen kohdemaiden eli OECD:n ulkopuolisten maiden projekteista karsineiden edustajien ja jarjestojen konsultaation puute on tehnyt tasta prosessista irvokkaan. Vientiluottolaitokset ovat jatkuvasti olleet oppimatta mitaan menneista virheistaan, ja ne jatkavat ymparistollisesti ja sosiaalisesti tuhoisien toimintojen rahoitusta.

Vientiluottolaitosten sosiaalinen ja ymparisollinen laiminlyonnin, ihmisoikeusloukkausten tukemisen ja lapinakyvyyden puutteen taytyy loppua. Vientiluottolaitosten rahoittamat suuret asekaupat, kotimaassa hylatyn tai kielletyn teknologian vienti ja taloudellisesti tuottamattomat investoinnit ovat skandaali globaalissa mittakaavassa.

Vetoomus uudistusten puolesta

Me, kansalaisjarjestot ympari maailman, vetoamme OECD-maiden hallituksiin, ministereihin ja kansallisiin lainsaatajiin ryhtyisivat nopeasti asianmukaisiin toimiin vientiluottolaitoksiensa uudistamiseksi seuraavin keinoin:

1. Lapinakyvyys, julkinen tiedonsaanti ja kansalaisyhteiskunnan seka kohdealueen ihmisten konsultointi seka OECD- etta vastaanottajamaissa kolmella tasolla: yksittaisten vientiluottolaitosten arvioidessa meneillaan olevia tai tulevia investointeja ja hankkeita, valmistellessa kansallisille vientiluottolaitoksille uudet menettelytavat ja standardit, ja OECD:n ja muiden foorumien piirissa yhteisten lahestymistapojen ja ohjeistojen luomiseksi kaytavissa neuvotteluissa.

2. Sitovat yhteiset ymparisto- ja sosiaaliset ohjeistot ja standardit, jotka eivat alita tai ole heikompia kuin olemassa olevat kansainvalisia julkisia rahoittajia kuten Maailmanpankkiryhmaa ja OECD:n kehitysyhteistyokomiteaa (DAC) koskevat kansainvaliset kaytannot ja standardit. Ohjeistojen ja standardien taytyy olla koherentteja muiden meneillaan olevien kansainvalisten sitoumusten ja sopimusten kanssa, kuten Kansainvalisen tyojarjeston ILO:n julistusten ja Yhdistyneiden kansakuntien biodiversiteettisopimuksen kanssa. Lisaksi vientiluottolaitosten taytyy tehda taydellinen, lapinakyva tutkimus hankkeidensa ilmastonmuutosvaikutuksista ja siirtya lisaamaan investointeja kestavaan uusiutuvaan energiaan. Toistaiseksi muutamat maat ovat luoneet tai luomassa ymparisto- ja sosiaalisia kaytantoja, jotka kuitenkin merkittavasti poikkeavat ja ovat alle kansainvalisesti sovittujen standardien ja ohjeistojen.

3. Tasmallisten ihmisoikeuskriteeristojen kayttoonotto vientiluottolaitosten toimien ohjaajiksi. Tama pitaisi tehda yhdessa projekteista karsineiden ihmisten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa ja perustuen olemassa oleviin alueellisiin ja kansainvalisiin ihmisoikeussopimuksiin. Indonesiassa ja muualla vientiluottolaitokset eivat ole vain tukeneet asevientia, joka voidaan suoraan yhdistaa torkeisiin ihmisoikeusloukkauksiin, vaan niiden tukea kaivosteollisuudelle, sellu- ja paperiteollisuudelle ja muille merkittaville infrastruktuurihankkeille on usein seurannut alkuperaisten ja paikallisten ihmisten maankayttooikeuden ja elinkeinon tuhoaminen, aseellinen kapinan kukistaminen ja lehdistovapauden eli naiden toimien kritiikin tukahduttaminen.

4. Sitovan kriteeriston ja ohjeiston kayttoonotto vientiluottolaitosten korruptiota lisaavien toimien lopettamiseksi. Transparency International -nimisen kansainvalisen jarjeston mukaan vientiluottolaitosten jatkuva haluttomuus puuttua asiaan on saattamassa jotkut vientiluottolaitosten toimet "lahelle rikollisuuden suosimista". Vientiluottolaitosten pitaisi olla osallistumatta korruptioon. Tama sisaltaa, muun muassa, suositukset, joiden mukaan vientiluottoa hakevien taytyy todeta kirjallisesti, ettei hankesopimukseen liity mitaan laittomia maksuja, ja mikali tata kieltoa rikotaan, sen tulisi johtaa valtiontakuiden menetykseen. Yhtioilta, joiden on myohemmin todettu syyllistyneen korruptioon, pitaisi evata tuet viiden vuoden ajaksi, eika vientiluottolaitosten pitaisi tukea mitaan sopimuksia, joissa nama ovat osallisena.

5. Vientiluottolaitosten taytyy lopettaa tuottamattomien investointien tukeminen. Valtavan vientiluottotuen aseostoihin ja valkoinen elefantti -projekteihin, kuten ydinvoimaloihin, jotka OECD-maiden kahdenvaliset ja monenkeskiset kehitysyhteistyolaitokset kuten Maailmanpankki torjuisivat, taytyy loppua.

6. Vientiluottovelan anteeksianto koyhimmille maille, silla suurin osa siita on peraisin tuottamattomista projekteista.

Johtopaatokset

OECD:n kehitysyhteistyokomitea julisti vuonna 1996, etta "meidan pitaisi pyrkia ei vahempaan kuin varmistamaan, etta kaikki teollisuusmaiden asiaankuluvat kaytannot olisivat yhtenevaisia, eivatka mitatoisi kehityspaamaaria." OECD-maiden vientiluottolaitokset ja OECD:n vientiluottotyoryhma eivat kunnioita tata vaatimusta lainkaan. Nama vientiluottolaitokset ovat toistaiseksi kieltaytyneet ottamasta mitaan vastuuta menneista virheistaan ja olleet oppimatta niista mitaan merkittavaa. Vientiluottolaitosten nykyiset toiminnot ilmentavat korruptoitunutta, lapinakymatonta, ymparistollisesti ja sosiaalisesti tuhoisan globalisaation muotoa, joka on yhta vakava ja tuomittava kuin kansalaisyhteiskunnan ja aktivistien ympari maailman nostama kritiikki Maailman kauppajarjestoa WTO:ta, ehdotettua monenkeskista investointisopimusta MAI:ta ja Kansainvalista valuuttarahastoa ja Maailmanpankkia kohtaan.

Me vetoamme ajatteleviin kansalaisiin ja jarjestoihin ympari maailman kaantamaan huominonsa vientiluottolaitoksiin ja niiden neuvottelufoorumiin OECD:hen ja painostamaan omia hallituksiaan ryhtymaan viipymatta uudistustoimiin.

Allekirjoittaneet kansalaisjarjestot ja yksilot, jonka koko lista loytyy kansainvalisen kampanjan sivuilta www.eca-watch.org

Ja lista jatkaa kasvuaan! Jos haluat tukea, ota meihin yhteytta.

Suomen allekirjoitukset 8/02 mennessa:

Aasian ystavat ry.
Energiapoliittinen yhdistys - vaihtoehto ydinvoimalle
Luonto-Liitto
Maan ystavat ry.
Suomen luonnonsuojeluliitto
Ymparisto ja Kehitys ry.

Finnish endorsments by 8/02/02

Energy Political Association - Alternative to Nuclear Power
Coalition for Environment and Development
Finnish Asiatic Society
Finnish Association for Nature Conservation
Finnish Nature League
Friends of the Earth Finland

Tove Selin, Finnish Association for Nature Conservation

Home | What are ECAs? | The Problems | Goals | Take Action! | Press Room | About Us

For Questions or Comments, email info_at_eca-watch.org
To report broken links and/or technical difficulties, email webmaster_at_eca-watch.org
View our Privacy Statement